torstai 31. heinäkuuta 2014

Hyvässä seurassa vielä kerran

Tämä yksi (Jyväs)kylähullu kävi taas Asuntomessuilla. Vähän jo huvittaa tämä innokkuuteni, mutta otetaan nyt ilo irti kotikaupungin messuista. Tällä kertaa sain messukaverikseni All I ever wanted is here-blogin Karlan Oulusta, hän korötteli bussilla Jyväskylään ilokseni. Kiersimme tarkalla poiminnalla messutaloja, ihan kaikkiin ei olisi riittänyt aika tai jaksaminen. Heinäkuun helle meinasi uuvuttaa meidät kierrokselle ja jälkeenpäin naurattaa mielikuva kahdesta ryytyneestä bloggaajasta kamerat kaulassa syömässä mehujäitä katukiveyksen reunalla :D


Käykää kurkkimassa messukuvia Karlan blogista, siellä on kierroksemme parhaat palat jo koottuna. Messupäivän jälkeen tulimme meille nauttimaan ilmalämpöpumpun viileydestä ja hengähtämään. Oli niin kiva olla ihan kotona ja jutella rauhassa kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.  


Karlalla on vuosien kokemus Canonin järkkäreistä ja sain häneltä kullanarvoisia vinkkejä. Pääsimme myös nauramaan kustannuksellani, kun selvisi, että olen kaksi viikkoa etsinyt yhtä kameran jalustan osaa, joka on ollut koko ajan paikallaan. On se vaan mukavaa tuntea olonsa varsinaisen välkyksi :D



Kyllä koira koiraihmisen tuntee. Hugo oli ihan onnessaan ja emäntä jäi kyllä ihan kakkoseksi tässä kisassa. Taisi reissulta jäädä pieni tassunjälki Karlan sydämeen. 


Olisin melkein voinut antaa Hugon vaihdossa Karlalle tuosta Mulberryn laukusta ja Valentinon kengistä, heh. Hugon ilmekin tässä yläkuvassa onkin sellainen, että vähän jo vanhat kuviot kyllästyttää :D


Kiitos Karlalle seurasta ja yökyläilystä, ilo oli meidän puolellamme! Aamu toi tullessaan myös Markon, joka on tänään viimeistellyt terassimme laatoituksen. Tässä asiassa helle aiheutti viivästystä, kuumalla kun laasti kuivuu ennen kuin laatta kunnolla kiinnittyy. Mutta nyt se on valmis ja tosi mieleinen!  Odottelen vielä sateen kuivumista ja kuvaan  lopputuloksen nähtäväksenne piakkoin. 

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Grafiitinharmaata Granitista


Harmaa, tuo suomalaisuuden sielun sävy. Hajuton ja mauton, huomaamaton hiirulainen. Se ei turhia koreile, eikä tee numeroa itsestään. Tai ei sittenkään! Harmaasta on moneksi. Se voi olla ylellisesti hopeanhohtoinen tai maanläheisesti arvokas. Se tuo tullessaan harmoniaa, jota monessa kodissa kaivataan. Se toimii pääsävynä tai lähes minkä tahansa värin kaverina. 




Minusta on mukavaa, että makuuhuoneessa on rauhallinen tunnelma. Aavistuksen hohtava silkkinen päiväpeitto sai kaverikseen Granitista tyynynpäälliset. Ne olivat hyvä löytö ja hinnastakin oli nipsaistu puolet pois. Minulle on ihan hyvä, että Granit ei sijaitse lähempänä. Viimeksi roudasin junalla kotiin painavan betoniruukun. Tällä kertaa tarvitsin jättikokoisen muovisäkin kantaakseni tyynyt kotiin. Vai onkohan siinä jotain hohtoa tehdä ostoksia vähän kauempana kotoa? ;)


Saan huomenna meille mieluisan vieraan, kun Karla tulee Asuntomessureissulle Jyväskylään. Taidankin lähteä petaamaan hänelle vierasvuodetta valmiiksi. Jos vaikka oikein repäisisi ja laittaisi hänelle jotain harmaita petivaatteita ;) 

Mites teillä, hurmaako vai hirvittääkö harmaa? 

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Alku, jossa asenne ratkaisee

Lupaan, että en nyt ala syksystä hössöttämään, kun elohopea kiirii kolmessakympissä ja kalenterikin näyttää heinäkuuta. Töiden aloittaminen loman jälkeen on aina kuitenkin vähän uusi alku. Lapsena muistan, miten kiva oli mennä kouluun, nähdä kaverit ja aloittaa harrastukset. Ei se lomakaan miltään tuntuisi, jos sitä olisi aina. Se, että saa olla lomalla tarkoittaa sitä, että saa tehdä töitä. Eikä se ole mikään itsestäänselvyys tässä maailmassa. 


Ei ole yhdentekevää, miten aikuiset puhuvat kotona työstään. Jos lapsi kuulee koko elämänsä valitusta siitä, miten tylsää, kurjaa tai rajoittavaa työntekeminen on, ei ihme että mielikuvat opinnoista ja työelämästä muodostuvat negatiivisiksi. Tässä pätee sama periaate kuin painosta ja ulkonäöstä puhumisessa; en koskaan, missään olosuhteissa hauku itseäni lapsen kuullen. Eikä se todellakaan tarkoita sitä, että olisin joka päivä sataprosenttisen tyytyväinen itseeni tai työelämään, mutta asenne ratkaisee. 


Saa tietysti olla väsynyt ja turhautunut, eihän elämä ole teatterirooli, joka vedetään hymyssä suin hautaan saakka. Itselleni koti on se rauhan ja turvallisuuden tyyssija, paikka jossa saa olla juuri sellainen kun on. Nyt se koti on vielä vähän hiljaisempi, kun tyttönen lähti mummon kanssa mökkeilemään ja jatkamaan loman viettoa. Sehän tarkoittaa, että minulla on aikaa tehdä kaikki ne kotiprojektit, joihin en kesälomani aikana koskenutkaan :D


Pehmeää laskua arkeen helpottaa myös se, että aamulla ei tarvitse vetää tuskahermoiluja vaatehuoneessa. Uudet nätit kiilakorot Clarksilta jalkaan ja heinäkuun hiljaisuutta toimistolla hyödyntäen casualisti ylle hengittävää pellavaa ja ilmavaa hametta. Enkä anna sille ajatukselle sijaa, että kesä loppuisi töiden alkuun. Onhan meillä vielä valoisat pitkät iltapäivät ja illat sekä viikonloput, jolloin voi leikkiä olevansa jälleen ihan lomalla! 

Onko muita arjen aloittaneita? 

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Asuntomessut lapsen silmin

Parikymppinen pikkusiskoni sai kesätyöpaikan Jyväskylän Asuntomessuilta. Hän oli meillä viime yön kylässä ja aamulla veimme hänet töihin. Samassa tyttären kanssa päätimme käydä kurkistamassa, antaako Asuntomessut tapahtumana mitään 4-5 -vuotiaalle. Ajatukseni ei ollut tietenkään kierrättää tytärtä hellepäivänä järjestyksessä talosta toiseen, vaan poimia muutama häntä mahdollisesti kiinnostava talo ja katsella, mihin lapsi kiinnittää huomiota. Ensimmäinen kohde oli helppoa päättää; "kuningattaren koti" eli Maailmanpylväs-kerrostalon Drama Queen-asunto. 


Ensimmäset sanat ovella olivat: Vau, katso miten täällä on ihanaa! Pikainen kipitys ikkunalle kurkistamaan alla kimmeltävää Jyväsjärveä. Siinä vaiheessa tyttären alkoi tehdä mieli uimaan ;) 


Täällä on ihanan romanttista, sanoo pieni kriitikkoni ja saa muutkin messuvieraat hymyilemään. En todella tiedä, mistä sana "romanttinen" on sanavarastoon tarttunut, mutta sitä hän käyttää nimenomaan kuvatessaan kauniita tiloja. 


Sauna, ai kun on nättiä!


Pian viisivuotias prinsessa ei jaa kanssani ajatusta "vähemmän on enemmän". Kun yhdistetään ruusua, rimpsua, glitteriä, pinkkiä ja kultaa, on lopputulos juuri sopivasti. Samaahan se Milla Alftankin ajatteli, kun Drama Queenia suunnitteli! 


Kauttaaltaan peilillä vuorattu yöpöytä on kuulema kätevä ja kiiltävät tyynytkin saivat ihailua osakseen. 


Yksikerroksisessa talossa asuva lapsi saa kyllä maailmanpyörä-efektin aikaiseksi kerrostalon 12. kerroksessa. "Ajattele äiti, jos tässä ei olisi näitä lasikaiteita ollenkaan!". Joo, en halua ajatella.


Mutta maisemat ovat kyllä kieltämättä huikaisevat! Siirryimme kuitenkin toiseen kerrokseen katsomaan Äijä-huoneistoa. Tuomio tuli jo ovella: en tykkää, kun on niin mustaa. Tää musiikki on liian pelottavaa. Se oli nopeasti katsottu kohde, se!


Pihasta löytyi pikkuinen leikkipaikka, joka tietysti piti testata. Samalla ihmettelimme messuruuhkaa helpottamaan asennettua hissiä.



Ja kuumahan siinä tuli. Apu oli onneksi lähellä ja askeleet kohti jäätelökioskia olivat erittäin päättäväiset. 


Ensimmäistäkään varjoista istumapaikkaa ei löytynyt, mutta me emme olleet turhan fiinejä. Katukiveys tarjosi hetken huilipaikan ja herkullinen pehmis viilennystä hikiseen tunnelmaan. Jätskin jälkeen jatkoimme matkaa ja piipahdimme Yritystorilla katsomassa mm. suloisia Isoisän puuleluja. Vaihtaessani kuulumisia yrittäjän kanssa, neiti laittoi magneetit oikeaan järjestykseen. 


Drama Queenin vaikuttavuudesta huolimatta vetonaulaksi nousi Ramirentin-mainosukkeli, joka kuin tanssi tuulen ja sen pystyssä pitävän puhallusvoiman ansioista. Onnekseni tytär ei hoksannut, että sen eteen on parkkeerattu herkkurekka. 


Eläimiä rakastava pikkutyttö pitää viedä HauHaussiin. Matkalla neiti bongasi vieressä sijaitsevan Jukka Talon autokatoksesta pallomeren. Oli muuten kiva huomata, miten jotkut talotehtaat olivat oikein erityisesti huomioineet myös lapsivieraat. 


Sitten sinne HauHausiin! Talo on siis pariskunnan ja heidän kahden koiransa koti. Erityiseksi sen tekee se, että monet  talon ratkaisut ovat tehty koirien ehdoilla. Alkubriiffini tytölleni tästä kohteesta saattoi olla aavistuksen epäselvä, sillä hän ihmetteli kovaan ääneen: miksi tässä talossa on vessanpöntto, kun ei koirat osaa käydä pöntöllä!?


Katso, miten söpöjä koiria, ota kuva! Ja minähän otin. Jos talo on koiraystävällinen, niin on se myös lapsiystävällinen. Esittelijät huomiovat tyttären ja kysyivät, onko meillä koiraa. Kun vastaus oli myöntävä, kaapista löytyi Hugolle pieni herkkutuliainen. Hymyssä suin jatkoimme matkaa. 


Tytärtä kiinnosti kovasti, missä hänen tätinsä eli siskoni on töissä. Päätimme siis kipaista Deko 149-talolla ja Pihla-ikkunoiden esittelypisteellä. Muutaman minuutin "työharjoittelun" jälkeen lähdimme kiertämään talon tyttären toivomuksesta. Yksikerroksisessa talossa asuvalle lapselle yläkerrat osoittautuivat erityisen mielenkiintoisiksi. Tästä kohteesta löytyi söpönen pöllöillä somistettu lastenhuone. 


Kello alkoi lähestyä keskipäivää ja suuntasimme messuravintolaan lounalle. Äidille kana-caesar-salaatti ja tyttärelle lihapullat ja perunat. Olin ajatellut, että lounaan jälkeen lähdemme kodin kautta uimarannalle, mutta ruuasta piristynyt tytär halusi vielä muutamaan taloon. Suuntasimme messuportteja lähimpiin taloihin, jotta voisimme voimien tai mielenkiinnon loputtua siirtyä autolle mahdollisimman vikkelästi.


Cube 170:n lastenhuone oli sievä ja vanhempien makuuhuone kimalletyynyineen jälleen kerran romanttinen.


Oli kuulema aika turhaa tuoda leikkipaikkoja messuille, jos niillä ei saa leikkiä ;) Siirryimme tien toiselle puolelle Omatalo Uniikkiin paikkaamaan pettymystä.


Ihana huone, mä haluaisin tällaisen! Arvasin, että vaaleanpunainen prinsessahuone balettitankoineen tekee vaikutuksen. Tämän kohteen jälkeen yritin houkutella tytärtä jälleen kerran lähtemään, mutta hän vaati vielä yhden talon nähtäväksi. Aika yllättävää, mutta mennnään vain! Helle meinasi kuitenkin tehdä tepposet jo ulko-ovella. 


Parikymmentä sekuntia lepoa ja lapsi on ladattu jälleen täyteen toimintavalmiuteen. Miten nämä metrin mittaiset tekevät tuon?!


Nyt kuitenkin jo huomasi, että oli kotiinlähdön aika. Viimeksi kohteeksemme jäi seitsemän lapsen ja heidän vanhempiensa koti eli Passiivikivitalo Perhe. Jälleen kipinkapin yläkertaan, jossa parasta antia olivat söpö koiratyyny ja pyykkikuilu. Kalsarien matka yläkerrasta alakertaan putkea pitkin iski neljävuotiaan huumorintajuun :D Tajusin, että en itse ollutkaan käynyt kohteessa aikaisemmin ja ihastelin Irina Tuovisen ja Heidi Lehdon tekemää sisustusta. 


Aikaa Asuntomessuilla meni kuitenkin yli kolme tuntia, tämä oli ainakin meille siinä helteessä riittävästi. Ihana huomata, että tyttö nauttii kauniista kodeista ja hoksasi hyvin, että nämä ovat vain katselemista varten. Jos tässä olisi ollut ainoa messuvisiittini, niin kyllä olisi anti jäänyt todella ohueksi. Niinpä tämän kokeilun jälkeen seuraavina vuosina tytär saa jäädä leikkimään mieluisia leikkejään hyvän hoitajan luokse, kun vanhemmat koluavat messuja :) Perhelomaan messureissun yhdistävät voivat hyödyntää messutoimiston yhteydessä olevaa lapsiparkkia, jonne voi jättää 2-7 -vuotiaat lapset touhuamaan messukierroksen ajaksi hintaan 5 e / tunti. 

Helteinen viikko on lopuillaan ja työvaatteet jo odottavat henkarissa. Aamulla kutsuu toimisto pitkästä aikaa. Vaikka loman loppuminen on aina vähän haikeaa, otan arjen rutiineineen ilolla vastaan. Ja kyllähän sitä voi hymy huulilla palata töihin, kun lapsikin muistelee äidin viimeisen lomapäivän kohokohtaa: taivaalla leijailevaa Ramirent-ukkelia :D

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Neljä tyyliä - nolla euroa

Sisustusblogeissa on kiertänyt Projektilasta liikkeelle lähtenyt stailaushaaste. Sen idea on, että luodaan kolme erilaista tunnelmaa vain kotoa jo valmiiksi löytyvillä esineillä. Olen saanut haasteen pariltakin bloggaajalta, mutta kesän pehmittämä pää ei enää muista keneltä. Saa ilmoittautua kommenttiboksissa ;) Haasteen innoittamana loin kotimme lempinurkkaan eli olohuoneeseen neljä erilaista pikastailausta. Koko hommaan kuvaamiseen meni vain reilu puoli tuntia eli mistään tarkoin harkituista kokonaisuuksista ei ole kysymys. Mutta hauskaa se oli silti ja tuli katseltua tuttuja tavaroita vähän uusin silmin. Tässä syntyneet tyylit: 

1. Viileä ja vaalea


Ensimmäisessä stailauksessa karsin värit pois ja laitoin  Hayn Trayn sohvapöydäksi. Ainoastaan taulun, maton ja sohvan harmaan eri sävyt tuovat syvyyttä valkoiseen. 

2. Graafinen ja maskuliininen


Toisessa stailauksessa yhdistin Artekin Siena-tyynyt 1kertaa2-neulostyynyyn. Metallikori raitapeittoineen tuovat rouheutta ja ripauksen maskuliinisuutta, jota Artekin jakkara aavistuksen pehmentää. 


3. Värikkään naisellista 


Kolmannessa lookissa iloitaan väreistä. Pinkki Morrispöytä ja Missoni Homen siksak-tyyny luovat kesäistä vaikutelmaa. 

4. Skandinaavinen kosketus


Skandinaavisesta yksinkertaisesta stailauksesta tuli suosikkini, joten saatte siitä useamman kuvan. Sijoitin Eamesin vaahterajalkaisen DSW-tuolin RAR-keinutuolin pariksi.


Tammijalkainen Morris-pöytä ei kaipaa juuri esineitä, mutta viileän vaalean Oiva Toikan Riekko lunasti paikkansa kuvasta.


Sellaiset ovat neljä pikastailaustani. Mikä on sinun suosikkisi? 

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Muistithan blogikirppiksen?

Jo viikon kuluttua lauantaina 2.8. kirppistellään Jyväskylässä blogikirppiksen merkeissä. Mukana on mainio joukko bloggaajia sekä blogien ystäviä myymässä itselleen tarpeettomaksi käyneitä tavaroita ja vaatteita. Pari pöytäpaikkaa on vapaana ja niitä voi varata 15 euron hintaan osoitteesta hetkiablogi@gmail.com.


Myynnissä on myös kauppojen sisustustavaraa ja muuta rekvisiittaa. Näitä ja muita tunnelmia voi kurkkia etukäteen Blogikirppiksen Facebook-sivuilta. Tapahtumassa on mukana myös Kimperi outlet-pisteellään, Harjun paperi ja Evelia korut. Uutuutena mahdollisuutena ostoksia voi maksaa myös Danske bankin mobilepay-sovelluksen kautta puhelimella. Tässä vielä lista mukana olevista blogeista:


Nähdäänhän 2.8. klo 11-16 Blogikirppiksellä, osoitteessa Sorastajantie 1. Hieno päivä tulossa, uskon näin!

torstai 24. heinäkuuta 2014

Päivän parhaat: Lisbet e ja Talo Luck


Eihän sitä pieni ihminen edes ymmärtänyt puolitoista vuotta sitten blogia perustaessaan, kuinka mainioita tyyppejä uusi harrastus toisi tullessaan! Jotenkin sitä on todella kiitollinen siitä, että aikuisena vielä löytyi tällainen oma juttu, joka tuo tullessaan uusia ystäviä ja kavereita. Olen luonteeltani aika  utelias ja sosiaalinen ja on ollut hauskaa tavata liuta ihmisiä blogien takaa. On ollut myös ilo huomata, että se mielikuva, joka verkossa syntyy, vastaa hyvin usein todellisuutta. Tänään sain todeta, että tyylikkään Lisbet e-blogin Liisa on loistavaa ja terävää seuraa myös tosielämässä. Vietimme yhdessä kuuman kesäpäivän tutustuen Jyväskylän Asuntomessuihin. 


Olen messuista jo paljon kirjoittanutkin ja kaikki aiheen postaukset löytyvät kätevästi, kun valitsee oikean sivupalkin tunnisteista sanan "asuntomessut". Talo Luckin taivalta olen seurannut erityisen läheltä. Kyseessä on se messujen haetuimmalle tontille noussut mielipiteitä jakava atrium-talo, jonka ulkoseinät ovat täysin mustat ja sisäpuoli kutsuvan valkoinen. 


Talo on todella minimalistinen ja on hauskasti katsoja silmässä, onko se valkoinen vai värikäs. Seinät ovat kuin valkoinen taulu ja 95 prosenttisesti kierrätystavaroilla toteutettu sisustus antaa sille sisällön. 


Kierrätyssisustus ei ole todellakaan helppo oikotie onneen. Talon rakennuttanut Luckin perhe on käyttänyt valtavan määrän tunteja kierrätyskeskuksissa, kirpputoreilla ja netin myyntipalstoilla. Sopivan helmen osuessa kohdalle on oltava nopea ja siinä vaiheessa alkaa useimmiten tavaran kunnostaminen tai uudistaminen talon tyyliin sopivaksi. Haasteensa tuo myös valkoinen väri, josta on olemassa miljoona erilaista sävyä. Lopputulos on häkellyttävä ja onnistunut. Ennenkaikkea se on linjakas aina eteisen naulakosta saunatupaan saakka. 



Perheen 18-vuotiaan tyttären huoneessa on hempeä tunnelma. Zipit-päiväpeitto tekee sängystä hyvin sohvamaisen. 


Hayn rekissä on upeat, minimalistiset magneetilla toimivat Cliq-vaateripusteimet, jotka jaksavat kantaa jopa kahden kilon kuorman. Aivan loistava idea, tällaiset haluaisin myös omaan rekkiin! 


Työhuoneen katseenvangitsija on String-järjestelmä. Luckin perheen huumorintajusta kertoo Design Letters-mukien järjestys hyllyllä :). Sisustaminen ei ole vakavaa!


Atrium-pihan toisella puolella on erillinen saunarakennus, jonne voi majoittaa vieraita tai tehdä omia saunaretkiä. Vaikka talo on erillinen, se jatkaa saumattomasti samaa teemaa niin arkkitehtuuriltaan kuin sisustukseltaan. 


Suuri kello löytyi kivitettynä roskalavalta. Nyt se on saanut uuden elämän paraatipaikalla saunatuvan seinällä. 


Tässä kohteessa rakentajaperhe hoitaa myös apulaisineen talon esittelyn. Heidi kertoi, että messut ovat hänelle mielenkiintoinen tutkimusmatka suomalaisten ihmisten asumisen mielikuviin ja ajatusmalleihin. Jo projektin alkumetreillä oli selvää, että mielipiteet tulevat jakaantumaan rajusti kahtia. Suosittelen erittäin lämpimästi Talo Luckin blogia, jossa asiantuntevasti, mutta huumoria unohtamatta kerrotaan talon vaiheista ja ennen kaikkea siitä, millaisia päivät Asuntomessuilla ovat. 


Tarinasta ei meinannut tulla loppua Liisan ja Heidin kanssa. Päivä oli todella kuuma ja nostan hattua kaikille esittelijöille, joiden hymy ei helteessä hyytynyt. Jos et ole vielä messuilla käynyt niin suosittelen tutustumaan kohteisiin etukäteen ja valitsemaan parikymmentä mielenkiintoisinta. Ole messuilla heti klo 10 kun portit aukeavat ja lähde kiertämään aluetta numerojärjestyksessä suurimmasta pienimpään. Näin saat kulkea ilman ruuhkaa, ennen kuin iso numerojärjestystä noudattava joukko tulee vasta noin kohteiden puolivälissä vastaan. Älä unohda käydä Maailmanpylväs-kerrostalokohteissa! 


Hellepäivä on oikein hyvä messupäivä, kun varaat päälle mukavat vaatteet ja  istahdat välillä varjoon viileälle juomalle. Kun lämpötilat jossain vaiheessa vähän putoavat, messuilla on takuuvarmasti paljon enemmän porukkaa. Messuportit suljetaan 10.8. eli vielä ehtii hyvin ihmettelemään ja inspiroitumaan Jyväskylän upeille Asuntomessuille! 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...