lauantai 6. huhtikuuta 2013

Oivalluksia elämästä


Ihan sellaista tässä mietin, että on se jotenkin aika mukavaa olla kolmekymppinen. Tai kolkytplus, pienet risat ;) En ole oikeastaan koskaan kokenut mitään suurempaan ikäkriisiä. Perusajatukseni elämästä  on sellainen, että on kahdenlaisia asioita; niitä joihin voi omalla toiminnalla ja tekemisellä vaikuttaa ja niitä, joihin ei voi. Ja että asioita ei voi murehtia ennakkoon. 

Kun suunnilleen tietää kuka on ja mistä tykkää, voi näin aikuisena huomata kummallisia asioita: 

- Naisten iltoja voi sanoa tyttöjen illoiksi, vaikka osallistujien keski-ikä olisikin lähempänä keski-ikää kuin tyttöyttä. Naiset voivat sanoa toisiaan tytöiksi, mutta auta armias jo miehet tekevät (varsinkaan työelämässä) samoin. On tyttöyttä ja on tytöttelyä ja näillä on vissi ero. 

- J. Karjalaisen uusi tuotanto kuulostaa korvaan tosi groovelta ja raikkaalta, vaikka mies itse tunnustaa haastattelussa, ettei ole uudistunut yhtään.

- Artekin tarjouiluvaunu näyttää aika kivalta klassikolta, vaikka reilu viisi vuotta sitten nolasit itsesi ja seurueesi design-liikkeessä haukkumalla sen kovaäänisesti ylihintaiseksi tanttakärryksi.

- Hyvä vapaapäivä koostuu hyvin nukkumisesta, siivomisesta, ruuanlaitosta ja ulkoilusta. Kaksikymppisenä luuli, että kaikki oikeasti haluaisivat käydä joka viikonloppu viihteellä.  Joo, ei halua. 

- Etsit tietoa kasveista ja niiden menestyksestä eri leveyspiireillä. Jännität oikeasti sitä, lähteekö keväällä ruohikko kasvamaan ja ovatko jänikset syöneet versot. 

- Olet vihdoin ymmärtänyt sen, että olet oman onnesi seppä. Että ennen suuttumista kannattaa laskea kymmeneen ja äkäisenä ei saa mennä nukkumaan. Uskallat sanoa mitä ajattelet, mutta osaat myös ajatella muita ennen itseäsi. Ja kun mokaat, kiukkuat ja ärsytät, sinulla on jo sen verran pokkaa, että osaat myöntää tehneesi virheen. Ainakin yleensä ;)

- Katsot omaa nukkuvaa rakastasi ja mietit, että tekisit mitä tahansa hänen vuokseen. Ja tarkoitat joka sanaa. 

- Omaat sen verran hyvän  itsetunnon ja huonon arvostelukyvyn, että perustat oman blogin. Kuvaat itseäsi ja kotiasi ja pohdit puolipäättömyyksiä julkisesti. Etkä edes tajua hävetä sitä ;) 

- Nautit elämästä sen kokoisena, näköisenä ja niillä eväillä, mitä on annettu. Osaat unelmoida ja tehdä tavoitteita. Tajuat, että negatiivinen kateus on maapallon pahin energiasyöppö. 

- Pohdit, että miksi jäi tekemättä se Euroopan reilireissu, vaihto-oppilasvuosi tai vapaaehtoistyö Afrikassa. Tajuat, että kaikki unelmat on edelleen mahdollista saavuttaa, eikä mikään ole liian myöhäistä. Ennenkaikkea ymmärrät, että monet haaveet ovat muuttuneet tai jo saavutettu.   Pakettimatka Kanarialle voi olla just se mitä eniten tarvitset.

- Ymmärrät, että "less is more" -ajattelu toimii kaikessa muussa paitsi alusvaatteissa. 

- Ostat kaupasta pikkuisen ylihintaisen silmänympärysvoiteen ja käyt omaa hiljaista taistoasi aikaa vastaan, vaikka tosi asiassa et haluaisi olla kuitenkaan enää kaksikymppinen. 



No niin naiset, eikös tämä kolkytjotain ole aika hyvä ikä? Osuiko yksikään ajatuksista omiisi? Oletko koskaan kokenut ikäkriisiä?

Ja alle 30 veet, älkää pelätkö. Täällä puolella on oikein mukavaa, tervetuloa joukkoon kun aika koittaa. Paitsi, että itse saatan olla sitten jo nelikymppinen... O-ou.

Laitetaan nuttura löysälle likat, onhan sentään lauantai! :)


38 kommenttia:

  1. Totta joka sana! Ihanaa olla kolmekymppinen. Mulla kyllä arki menee tällä hetkellä niin lasten parissa ettei aikaa jää edes suunnilleen omille ajatuksille. Mutta vielä se oma aikakin koittaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Joo, ruuhkavuosista olisi voinut laittaa tuohon pari nasevaa sanaa ;)

      Poista
  2. Itse lähestyn neljääkymppiä ja niin ihanaa aikaa kuin se olikin kun oltiin parikymppisiä niin en kuitenkaan haluaisi sinne enää palata ;)Itse ajattelen, että elän juuri nyt mitä parhainta aikaa! Voi tehdä asioita mitkä huvittaa ja jättää tekemättä jos ei huvita ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sitä aina miettii elävänsä ihan parasta aikaa. Samoin kun sitä miettii omasta lapsestaan, että meneillään oleva ikä on just se ihanin :) Aikuisuus on mahtavaa, kun saa ihan itse päättää! :)

      Poista
  3. Mulla onkin sitten 1,5v vielä aikaa tähän kaikkeen. Varmaan kun opiskelen niin tunnet itseni nuoremmaksi kuin olenkaan mutta toisaalta sitten koulussa vanhaksi kun muut ovat nuoria, että tiedä sitten :) Ennen suuttumista kannattaa laskea kymmeneen ja osata myöntää tehneen virheen, vielä on vähän aikaa opetella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Jonsku, kylä sä 1,5 vuodessa opit :D Ja olethan vielä ihan nuori, enkös minäkin ole :)

      Poista
  4. Kyllä tää 30++ on paljon parempi olotila kun 20+ oli :)
    Tunnistan ja tunnustan sun fiiliksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, 30 rokkaa! Vaikka aika harvoin sanan varsinaisessa merkityksessä ;)

      Poista
  5. Juuri tällä viikolla pamahti 30 rikki ja voin kyllä allekirjoittaa joka ajatelmasi :)

    VastaaPoista
  6. Minä tein lapsen ja menin naimisiin 21-vuotiaana. Kolmenkympin kriisiä ei ilmaantunut, vaan minusta paremminkin tuntui siltä, että johan tässä on aikakin täyttää 30 (ja 31), kun olen ollut iät ajat äitinä ja vaimona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, henkinen ja fyysinen ikä alkavat siis lähestyä toisiaan ;)

      Poista
  7. Juuri viikko sitten tuli kolmekymppiä mittariin, ja voin allekirjoittaa kaikki yllämainitut (: Elämä on hyvää nyt ja tässä hetkessä, mitä muuutamasta rypystä... ostetaan sitä ylihinnoiteltua ryppyvoidetta! (;

    Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo toinen synttärisankari kommenttiboksissa, tuhannet onnittelut Heli! Oliko bileet? Jos siinä ryppyvoiteen kylkiäisenä tulee ripaus hyvää itsetuntoa, niin antaa mennä vain!

      Poista
  8. Tähän oli ihan pakko kommentoida...
    - tänävuonna 51 ja mieli kuin kakskymppisellä, tai no ehkä himpun verran viisaampana :)
    - ei tullu ikäkriisiä 30, ei 40 eikä 50 vuotta täytettyäni.
    Olen silti nähnyt, mitä "ikäkriisi" voi saada aikaan. Lapsuudenystävälleni se oli oikea KRIISI, joka alkoi 49-vuotispäivän jälkeen ja jatkui melkein vuoden 50v. jälkeen, mutta kun elämä ei siitä muuttunut puoleen eikä toiseen, se meni viimein ohi.
    Jos ikäkriisi iskee, kuuntele kappale "rupsahda rauhassa rakkaani" (kari kuuva).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki ikäkriisiin, kiitos Anne! Kiva kuulla, että olet säästynyt ikäkriiseltä :)

      Poista
  9. Itse täytän 30 ensi kuussa ja voin allekirjoittaa tekstisi täysin. Paitsi ehkä sen Artekin tarjoiluvaunun osalta. ,) tanttakärry mikä tanttakärry :D en ole ikinä ymmärtänyt ikäkriisejä. Kaikissa iöissä on puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, ehkä sen kommentin olisi voinut sanoa muutaman kymmenen desibeliä hiljempaa tai ihan vain ajatella omassa mielessä ;)

      Poista
  10. Löysin blogisi vähän aikaa sitten sattumalta ja harvemmin kommentoin mihinkään. Mutta nyt on pakko jättää jälkeni tänne kommentin muodossa.
    Blogisi on raikas, selkeä ja kuvia on juuri sopivasti. Tapasi kirjoittaa on myöskin selkeä, tarpeeksi kattava kulloisestakin aiheesta kuitenkaan turhia sanoja käyttämättä.
    Olen erittäin iloinen, että löysin tänne! Kiitos tästä kaikesta! :) Tämä tekstisi osui juuri oikeaan aikaan minulle, osui ja upposi!

    Terveisin Rouva H.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri kiitos Rouva H superpiristävästä viestistäsi. Blogin kirjoittamisessa paras palaute on juuri tällainen, antaa kummasti iloa kirjoittaa. Tervetuloa mukaan ja kiitos, että jätit kommentin!

      Poista
  11. Ihana postaus!:)Allekirjoitan lähes kaiken! Eipä tullut 3kympinkriisiä minullekaan.=) Elän elämäni parasta aikaa!:)) Kivaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jemina! Kriisit ovatkin aika turhia, joten hyvä kun olemme selvinneet ilman :) Ihanaa viikonloppua sinnekin!

      Poista
  12. Hihiiii.. Just tänään pohdin ystäväni kanssa, että " mikä mussa on vikana, kun en jaksa lähtee bilettää tai olla joka paikassa!!?? Sen sijaan nautin kotona olosta ja rauhasta :))

    T: vietän -vapaa-iltaa-syöden-herkkuja-ja-lukien-blogeja ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... Ja ystäväni vastasi : se on se ikä ;)) mut tiekkö mitä? Se ei haittaa mua pätkääkään. Love being 30 (..+++)

      Poista
  13. Ihanan positiivinen postaus <3. Ja kyllä - tätä kaikkea on mietitty myös täällä päin. Koti on paras paikka maailmassa ja joka vuosi siitä osaa nauttia enemmän. Ollaan onnellisia tästä hetkestä ja nautiskellaan kaikesta mikä ikinä saa meidät hyvälle mielelle :) Positiivista viikonlopun jatkoa sinulle ja perheellesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kiitokset JuttaEmilia! Positiivisuudessa on voimaa :) Mukavaa sunnutaita sinnekin!

      Poista
  14. Loistopostaus! Ja monta totuuden lausetta. Näin se on.

    On hyvä olla just tämän ikäinen, vaikka mä en usein muista tarkalleen, että minkä ikäinen. :) Ihan oikeasti. Pitää laskea, että paljonko niitä plussia on sen kolmenkympin päälle. Se taitaa just kuvastaa sitä, että eipä niillä plussien lukumäärällä ole mitään väliä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin. Mummollani oli seinällä kortti, jossa luki "Kysymys ei ole siitä miten vanha olet, vaan siitä miten olet vanha." Tämä on hyvä ohjenuora :)

      Poista
  15. Mun mielestä ikä on vain ja ainoastaan numeroita. Oma fiilis kertoo sen, että onko hyvä olla. :)
    Jos jaksaa bilettää, niin hyvä. Ja jos tykkää kotoilla niin sekin on hyvä.
    Me just Mixun kanssa funtsittiin, että ollaan just täytetty 30-v. ja Pikkuinen on jo kohta 12-vuotta. Me ollaan muutaman vuoden päästä taas ns. "vapaita" tekemään mitä tahdotaan, matkustelemaan ympäri maailmaa, bilettämään aamuyöhön tai lähtemään yöleffaan ja kaikkea muuta hassua. Ihan outoa.

    Ihana tää sun postaus, tuli hyvä fiilis. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin Image! Ikä on vain numeroita :) Teillä alkaakin pian vähän erilaiset vuodet, ihanaa ja haikeaa varmasti yhtä aikaa :)

      Poista
  16. Sä oot niin hyvä tyyppi!!! :)

    t. 25v, ikäistään vanhempien seurassa viihtyvä 'neito' :D

    VastaaPoista
  17. Viiva viivalta mä nyökyttelin ja ajattelin: just noin, niin se menee jne. Ei mullakaan mitää ikäkriisejä viel ainakaan oo tullu.
    Toi muuten oli hyvä kohta toi:
    "Omaat sen verran hyvän itsetunnon ja huonon arvostelukyvyn, että perustat oman blogin. Kuvaat itseäsi ja kotiasi ja pohdit puolipäättömyyksiä julkisesti. Etkä edes tajua hävetä sitä ;) " Hah, aika hyvä olis mulle. :)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että en ole ihan yksin näiden ajatusteni kanssa Ride! Jos tämä bloggaaminen ei olisi näin hauskaa, niin se olisi varmastikin vain vähän hullua :D

      Poista
  18. Mä niin repesin tuon less is more paitsi alusvaatteissa kohdalla. Hahah!! Ihan huippu ja niin totta! :D Sun kirjoitus oli aivan loistava, noi uppos tännekin ihan täysillä! :) Mulla oli viime kesällä jonkin sortin ikäkriisi (toki huomaan edelleen välillä perustelevani juttuja iällä..hmm..:D) mutta pääsin aika vähällä, jotenkin vaan on alkanut luottamaan elämään, itseensä ja kaikkeen ympärillä, se mikä tapahtuu ja millä aikajänteellä on tarkoitettua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Vilhelmiina! Näinhän se menee ;D Se iässä onkin parasta, että itseluottamus kasvaa ja tajuaa, että huonoina päivinä tilanne ei olekaan minä vastaan maailma ;)

      Poista
  19. Hauska kirjoitus ja allekirjoitan tuon että nyt arvostaa eri juttuja kuin parikymppisenä. Ei tarvi olla koko ajan menossa.
    Minulla ei koskaan ole ollut ikäkriisiä enkä ole koskaan halunnut olla aina vaan 18... Jos joku on ollut ikään liittyen niin joskus n. 26-28 halusin olla vanhempi kuin olen :) Muutamat vanhemmat ystäväni kun antoivat mallia että elämää on kolmenkympin jälkeenkin. Nyt tosiaan osaa arvostaa itseään sellaisena kuin on. Odotan mielenkiinnolla tulevia vuosikymmeniä.

    VastaaPoista

Suurkiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...