tiistai 30. heinäkuuta 2013

Makuuhuone- ja yöpöytämietintöjä

Kun tein koostepostauksen Hyvinkään Asuntomessujen makuuhuoneista, minulla oli myös taka-ajatuksia mielessäni. Oma makuuhuoneemme kaipaa vähän päivittämistä, lisää pehmeää tunnelmaa. Kauniit petaukset ovat heikkouteni kahdella tavalla: rakastan niitä, mutta en oikein osaa tehdä sellaisia. 


Stockmannin helmenharmaa silkkipäiväpeitto on ollut mieluinen ostos. Samaan sarjaan kuuluvat valkoiset tyynyt näyttävät nyt vähän yksinäisiltä sängyn päällä. Pidän myös sellaisista muhkeista puolipetauksista, jossa kauniit petivaattet pilkistävät. Esimerkiksi valkoisten pellavapetivaatteiden ja helmenharmaan silkkipäiväpeiton yhdistämisestä voisi tulla aika kutsuvan näköinen sänky. 


Toinen ajankohtainen kysymys koskee yöpöytää. Minun puolellani sänkyä on korkea pystyikkuna. Ennen meillä molemmilla oli Ikean pelkistetyt valkoiset yöpöydät, mutta mielestäni se ahdisti liikaa ikkunan edessä sisustusta. Nyt koekäytössä ovat olleet Kartellin kaksi kaunotarta: Stone-jakkara ja Componibili-säilytyskaluste. Molemmilla on parhaat puolensa. Siinä missä ensiksimainittu on kevyt ja tuo tilaan ripauksen säihkettä, Componibili taas kätkee sisälleen pikkuesineet. Mikäli jätän jakkaran palvelukseen, voisi säilytyskaveriksi lukukierrossa oleville kirjoille ja lehdille tulla vaikkapa sievä Hay:n laatikko tai kaksi utuisissa sävyissä. 




Liukuoven takana on kuuden neliön vaatehuone, joka ei ole koskaan vielä päässyt blogiin saakka. Ehkä vielä joku päivä.. Tuohon Hay:n Loop-naulakon ja liukuoven väliin olen pohtinut kapeaa peiliä. Toimisikohan se siinä? 


Kattovalaisin muodostaa maalatulle seinälle varjoja. Valaisinta ostaessa en tätä ihan hoksannut, mutta eipä tuo nyt niin kamalasti ole häirinnyt. Uskon myös, että lamppu on paljon helpompi vaihtaa kuin tapetti ;) Yleisilme on kuitenkin rauhallinen ja seesteinen, siitä pidän makuuhuoneessa kovasti. 


Blogissani on viime päivinä rikottu kävijäennätyksiä, tervetuloa mukaan kaikki uudet lukijat! Sen perinteisen osoitteen tallentamisen lisäksi on muutama näppärä tapa seurata blogiani:

- Jos sinulla on gmail-osoite, liity lukijaksi blogissa yläoikealla olevan lukijapalkin kautta
- Tykkää Facebookista täällä. Sinne päivittyy silloin tällöin myös extra-materiaalia
- Bloglovinin kautta täältä.
- Blogilistan kautta täällä.
- Instagramista nimellä @modernistikodikas, klikkaa mukaan seurailemaan kuvavirtaa täällä. Eilen julkaisin elämäni ensimmäisen Instagram-videon, siinä pääsette kurkistamaan meidän terassille.

Kiitos, kun olette mukana. Mukavaa iltaa!

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Johan pomppas: Koirahaaste

Kiitos paljon loistavasta keskustelusta Feikit sisustusblogit -postauksen kommenttilaatikossa. Kyllä se on vaan todettava, että blogillani on vaan kertakaikkisen fiksut lukijat, mahtava juttu.

Jotta päästään tunnelman ääripäästä toiseen, ajattelin ottaa tämän päivän aiheeksi niin kevyttä hömppää kun vain voin. Sisustusblogeissa kiertää "blogikoirahaaste" ja tällä kertaa se nasahti Inspired by love -blogin Maija-koiralta meidän Hugolle. Tälle koiralle sattuu ja tapahtuu, annetaan sen itse kertoa!

Nolo tapahtuma elämässäsi? 
Se tais olla mun toinen talvi ja ihan helkkarin kylmä. Olin kasvanut omasta mielestäni jo isoksi, painokin oli noussut jo yli kahden kilon. Tykkäsin röyhistellä rintaani kävelylenkeillä, tiedän että oon aika komea ja kaikkee. Isoilta pojilta olin oppinut merkkailun, piti sitten joka puunjuurelle tehdä sellainen pieni pissaliraus. Olin ton mun isännän kanssa liikkeellä ja tultiin jo kotipihaan. Ajattelin siinä sitten merkata vielä sen oven vieressä olevan lyhtypylvään, että kaikki tietää varmasti, että mä asun täällä. Jotenkin siinä sitten vähän horjahdin ja tulin pili huonossa asennossa siihen tolppaan ja jäin kiinni. Yritin riuhtoo, mutta ei siitä mitään tullut.  Isäntä jätti sen narun siihen maahan -no, en mä kyllä olis karkuun päässytkään. Sitten se karjui ovelta emännälle jotain että "tuo lämmintä vettä ja pian!". Sieltä se meillä asuva nainen sitten tuli kauheella kouhotuksella jonkun pikkuämpärin kanssa ja päästi mut pinteestä. Ai kauhee, vieläkin tekee kipeää pelkkä ajatus. Fyysisesti toivuin kyllä pian, mutta luonnon päälle meinaa ottaa vieläkin. 


Mikä on lempiherkkusi? 
Syön kyllä kaikkee, paitsi sipulia ja jotain muuta rehuhommaa. Ihmeen nihilistiporukkaa asuu täällä meillä. Saan vaan kaks kertaa päivässä ruuan, paitsi se kaikkein lyhyin kyllä pudottelee sen verran syödessään välillä, että se on vähän niin kuin välipala. Yhden kerran mökillä sain pöllittyä lautaselta kokonaisen grillipihvin ja auta armias, mä juoksin sen kanssa pakoon. Kukaan ei saanu mua kiinni ja siinä sitten jonkun mättään päällä hotkaisin koko homman. Hyvää oli, mutta vähän turvonnut fiilis siitä seurasi. Tekisin kyllä saman uudelleen, mutta nykyään nuo on aika kovia vahtimaan. 

Oletko koskaan tuhonnut mitään? 
En. 

Leikitkö mielelläsi muiden koirien kanssa vai oletko tappelupukari? 
Leikkisin kyllä, mutta jotenkin kaikissa on mun mielestä jotain vikaa. Isoista en tykkää, tummista en tykkää, uroksista en tykkää, liian nopeista en tykkää, liian hitaista en tykkää. Onneksi meidän naapuriin muutti se kuuma kääpiövillakoira!

Missä nukut mieluiten öisin? 
Omassa pedissa. 

Lempilelusi? 
Kepit ja luut on kivoja, niitä jaksan hakea ja jyystää, siis hampailla. Silloin kun olin pieni adoptoin emännän pöllö-pehmon. Se puhu jotain, että se on suomalaista käsityötä ja vois antaa sen joskus lapselleen. No, mä nyt kuitenkin olen sitä neljä vuotta jo retuuttanut. Nyt se on rikki ja se oottaa kaapissa ompelua, mutta tuntuu taas kestävän. Tiesittekste, että tuo nainen ei kyllä oo mikään käsityöihme. En muuten ota oikeesti  lapsen leluja ollenkaan, kumpikin leikkii omillaan. 



Jos pöydän kulmalle jää makkara, olisiko makkaraa enää? 
Ei. Paitsi, että harmittavan moni pöytä on aika korkea. 

Oletko kova uimaan? 
En kyllä yhtään viitsisi kastella turkkiani, että voin just nilkkoihin saakka käydä kuumana päivänä kahlaamassa. Emäntä sanoo, että mä olen silloin noin sentin päästä rannasta. Tänä kesänä oli kyllä pakko hypätä kerran laiturilta hakemaan tota emäntää pois järvestä. Ihme polskutusta ja naurua oli ja mä päätin tehdä siitä lopun. Sitten mä kierin kostoks kaikki havukasat sun muut siellä pihalla märällä turkilla. Sitä mä en kyllä yhtään tajunnut,  että se yks kasa oli täynnä muurahaisia. Otin sitten aika nopeen lähdön sieltä. 

Millainen on täydellinen päiväsi? 
Kaikkee säkin kyselet.  No mistä ite tykkäät? Kesä on ollut kyllä kiva, kun saan vahtia vapaana tuossa omassa pihassa ja kaikki naapurit hellittelee mua vuorotellen. Emäntä ei tajuu yhtään, kun mä vaan haluun moikata mun frendejä. No, kyllä mä tiedän missä se aita menee. Sitten sitä kepin heittoo ja päiväunia, joku pikkuherkku. Ei tää elämä kato niin kovin monimutkaista tarvitse olla. 



Millainen omistajasi on? 
Kai ne ihan ookoot on. Emäntä sais antaa kyllä enemmän herkkuja. Lenkille en viitsis millään lähtee näin kuumalla ja tuo yks käy juoksee ilman mua. Siitä mä olen kyllä vähän loukkaantunut. Se mies on vähän hauskempi, kun se antaa aina makkarapaloja. Usein se pyytää mua istumaan tai kierimään, ne ei oo varmaan tajunnut miten pöljän näköistä hommaa se on. Pienin näistä on kyllä innokas, se halailee ja silittelee paljon, kiva tyyppi, mutta aika äänekäs. Mutta en mä täältä mihinkään lähtis.  Tota naista pitää muutenkin vähän vahtia, katson aina yölläkin, että se pääsee perille vessaan. 



Ei kai tässä muuta. Mulla ei nyt oikein olis aikaa antaa mitään haastatteluja, kun isäntä tekee just iltapalaa. Moikka!

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Feikit sisustusblogit

Heippa!

Aina tasaisin väliajoin kuuluu natkutusta siitä, kuinka sisustusblogit tarjoavat epäaitoa kuvaa kodeista. Valitussaagaan kuuluvat stailatut kuvat, siivotut nurkat, huolitellut asetelmat tai sävysävyyn koodatut tekstiilit. "Ei noi kukaan oikeasti elä!", huutavat kriitikot ja vaativat villakoiria pöydälle. Tuollaisen kiillotetun pinnan tarjoamisenhan täytyy tarkoittaa, että ihminen piilottelee suuriakin salaisuuksia.


Meitä nyt on vain moneen junaan. Yhdellä pysäkillä jäävät pois he, joilla on aina lakanakin vaakasuorassa. Seuraavalle asemalle jätetään siisteyden rakastajat, jotka kuitenkin sietävät sotkua silloin  kun on pakko. Kolmannella pysäkillä viihtyy porukka, jolle siisteys on se pakollinen paha kerran viikossa, eivätkä he suo moiselle pikkuasialle sen enempää energiaa. Loppupäähän matkustaa rouva suurpiirteinen, jonka mielestä banaaninkuoret saavat olla kirjahyllyssä niin kauan kun ne eivät haise. Päätepysäkin herra ei enää muista, mitä sana siivous tarkoittaa, lienee jotain muistoja lapsuudesta. 


Koti on se paikka, jossa ihmisen pitää saada olla aidoimmillaan. Oli perusluonne sitten mikä hyvänsä edellä kuvatuista, oman kodin tulee olla ihmisen turvasatama. Se on mielestäni kodin ensisijainen merkitys. Se, millaisena kukin sen haluaa nähdä ja kokea, onkin jo toinen juttu. 


Oletteko kuulleet missistä, joka halusi vetää koko kisan ilman meikkiä ja kampausta? Entäpä koiraharrastajasta, joka vei puudelinsa näyttelyyn suoraan metsälenkiltä? Tai urheilijasta, joka tähtää kilpailuihin vailla treeniä? Niinpä. Siitä huolimatta he eivät ole sen enemmän feikkejä kuin kanssaihmisetkään. Heillähän on harrastus, elämäntapa tai jossain tapauksessa jopa työ. Eikö näin ole myös sisustusblogeissakin? 


Meillä on välillä sotkuista,  tavarat siellä täällä ja pyykkivuoren valloittaminen vaatii korkean paikan leiriä. Miksi en sitten bloggaa siitä? Yksinkertaisesti siitä syystä, että en usko, että ketään kiinnostaa. Sisustusalan blogeista, lehdistä ja vaikkapa Asuntomessuilta etsitään inspiraatiota, arjen kauneutta, käytännöllisyyttä ja katseen kestävyyttä. Jos bloggaan keittiöstä, siivoan keittiön. Silloin voi olla olohuoneen puolella lattialla koiran luu ja lapsen lelut, nehän kuuluvat elämään. Siitä huolimatta, yleensä illan hämärtyessä kuskaan esineet paikoilleen. Sen teen siksi, että minun on hyvä olla kodissa, jossa on siistiä. Onnellinen perhe on tietysti tärkeäpää kuin siisti koti, vaikka siistissä kodissa asuukin piirun verran  tyytyväisempi emäntä. Tästä huolimatta on turha yleistys, että sisustusbloggarit olisivat  siivousfriikkejä, joille tahra kaapinovessa aiheuttaa välittömän nitron tarpeen. 


Ja kyllä, joka ikiseen tämän postauksen kuvaan olen siivonnut. Mielestäni se ei ole feikkaamista, vaan ehkä visuaalisesti vaativien sisustusblogien lukijoiden kunnioittamista. Silti jokaisessa kuvassa näen jotain, joka olisi pitänyt muuttaa tai korjata. Mutta se, että kuvat ovat sellaisia kun ne ovat, kertovat jotain blogistani ja minusta bloggaajana. Selkeitä linjoja ja värejä ja niitä kauneusvirheitä, jotka muistuttavat, että kuvien talo on ihan oikea koti ja siellä asuu oikeita ihmisiä.


Blogeissa keväällä kiertänyt "naked truth"-haaste paljasti sitä siivoamatonta arkirealismia. Se oli hetken hauskaa, mutta nautin enemmän stailatuista ja kauniista kuvista. Tähän postaukseen sain kimmokkeita useammasta lähteestä parin viikon aikana, viimeisimmäksi blogiystäväni Sannan Inspired by love -blogista. Vaikka kuvat kertovat muuta kuin akuutti tilanne allekirjoittaneella: sunnuntai-ilta ja viikkosiivous tekemättä (mutta leikkimökki on maalattu, jei).

Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja tsemppiä meille, joiden lomat ovat tältä kesältä taputeltu pakettiin. Nyt lähden siirtämään ministerimekkoni pyykkikasasta pesukoneeseen, jotta olen edes visuaalisesti valmis ottamaan työhaasteet vastaan heti huomenaamuna :)

Mitä mieltä? Ovatko sisustusaiheisten blogien ja lehtien kuvat "feikkejä"? 

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Otoksia omalta pihalta

Helteisen päivän iltaa! 

On tuuletusten aika! Saimme eilen viimeisen lomapäivän kunniaksi viimeisteltyä talomme maalauksen. Yllättävän iso urakka se olikin, tai ainakin hidas. Mutta nyt se on tehty ja mieli on mainio! Nyt on enää jäljellä leikkimökin maalausta ja se homma tuntuu talon jälkeen ihan... lastenleikiltä ;)


Mutta mikähän siinä oikein on, että kun yhden urakan saa päätökseen, niin toinen jo alkaa kummittelemaan mielessä? Autokatokseeen johtava ajotie kaipaa päällysteen ja vielä arvomme asfaltin ja laatoituksen välillä. Asfaltti olisi helpompi laittaa, mutta se ei ole ehkä omaan silmään ihan niin kivan näköinen kun laatat. Routimisvaaraa ei pitäisi olla, sillä tie on hyvin eristetty. Laatoitus on valtava urakka, koska pinta-alaa on niin paljon. Emme ehdi sitä itse toteuttaa ja teetettynä hinta on aika suolainen. Vaikeita valintoja. Olisiko teillä hyviä argumentteja puolesta tai vastaan? 


Kaupunkilaistyttö on niin fiiliksissään, kun omalle pihalle on ilmestyneet ensimmäiset marjat! Meillä on kaksi pensasta punaviinimarjoja, kaksi mustaviinimarjoja ja yksi karviaspensas. Lisäksi appivanhemmat ovat hemmotelleet meidät aivan pilalle poimimalla meille pakkasen täyteen mustikoita. Kyllä nyt kelpaa tankata luonnon omia vitamiineja. 

 

Onneksi kävelyväylien laatoitukset ovat jo viime kesänä laitettu, niissä päädyimme harmaisiin neiliölaattoihin. Mielestäni ne sopivat hyvin betonisen sisäänkäynnin ja terassin kanssa. Nyt minun tekisi mieli vähän elävöittää pihaa muutamalla Asuntomessuilta bongatulla idealla, sen Honka Lumi-talon pihan upeat istutusalueet pyörivät mielessäni. 


Pitää vain muistaa, että puutarhanhoito on kestävyyslaji. Hyvällä suunnittelulla voi säästää aikaa ja rahaa. Kaiholla katson kymmenen vuotta vanhojen asuinalueiden korkeita puita ja tuuheita pensaita. Meillä menee vielä muutama vuosi, ennen kuin kasvit saavat kunnolla mittaa. 


Onko siis hyviä näkökulmia: asfaltti vai laatta? Tai entä mustahevonen, jossa osa pihasta laatoitetan ja osa jää kivituhkalle? Siistit ja särmät reunakivet haluan joka tapauksessa. 

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Asuntomessut 2013: Makuuhuoneet

Hei!

Vieläkö jaksatte kurkistaa Hyvinkään Asuntomessuille vai tuleeko jo koko messuteema korvista ulos? Kokonaisia taloesittelyjä en tee jo julkaistuja kolmea enempää, mykistävään Majaan, yllättäjätalo Talvipalatsiin ja moderniin Honka Lumeen voit tutustua jo aikaisemmin ilmestyneissä postauksissa. Lisäksi kokosin yhteen messujen keittiöitä. Tässä postauksessa on nähtävillä sisustuksen makuuhuonetrendejä vuodelta 2013.  Halusin koota näitä huoneteemoja yhteen, sillä silloin on helpompi hahmottaa pinnalla olevia ilmiöitä sekä kokonaisuutta. Ehkäpä näistä koosteista voi ammentaa syksyn tullen inspiraatioita oman makuuhuoneen ilmeen päivittämiseen. 

Käpylä 163, Designtalo: hillittyä harmaata ja muhkea petaus (kuka päästi koiran sänkyyn ;)
  
Aurinkorinne, Kimara: Romanttista kuosien yhdistelyä.
   
Talvipalatsi, Mammuttihirsi: Kaunis päiväpeitto ja seesteinen tunnelma. Yksi suosikeistani. 

Trendo, Valmisjukka: Pröystäilemätöntä ja maltillista.

Lapplin lumo, Lappli-Talot: Epäsuoraa valoja ja eri materiaalien yhdistämistä.

Tunturikoivu, Sievitalo: Hopeanhohtoa harmaan sävyissä.

 Plazia 140, Kastelli:   Tapetti ja tyynyt samasta sävymaailmasta, harmaan ylivaltaa oljenkeltaisin tehostein.

Hailuoto 153, Designtalo: Maanläheiset sävyt turkoosilla tehosteella, pehmeitä pellava- ja neulospintoja. 

Hailuoto 163, Designtalo: Ornamenttitapetti katseenvangitsijana  ja punainen piristää yöpöydissä - ja valaisimissa.

Lumikki, Passiivikivitalo: Utuiset sävyt ja pellavainen petaus antavat tunnelmaa. Yöpöytä kuin piste iin päällä. Yksi suosikeistani.

Hailuoto 168, Designtalo: Valkoisen ja violetin liitto, jossa omaan makuuni on liikaa vähän kaikkea. 

 Villa Isover: Epäsuoraa valoa ja jälleen samankuosiset tapetti ja sisustustyynyt.


 Maisema, Omatalo: Dramaattinen ja tumma tyyli, sängyn sijoittelulla tila haltuun.

Dekotalo: Huumoria, leikkisyyttä ja nuorekasta otetta sisustuksessa.

 Honka Lumi, Honkarakenne: Hirren ja modernin tyylin yllättävä kohtaaminen.

Villa Ainoa, Ainoakoti: Mahtipontinen sisustus, jossa yhdistyvät näyttävä valaisin, paksut verhot, kokolattiamatto ja hopeanhohtoinen tapetti. Too much, jälleen.

 Jämerä Sisu, Aeroc Jämärä: Hevillä ei hävitä, varsinkin kun valittu linja pitää eteiskynnyksestä viimeiseen nurkkaan.

 Validus Motivus, Lammi-kivitalo: Harmaan ja murretun oranssin yhdistelmä on toteutettu luonnonmateriaalein.

 Maja, Lammi-kivitalot: Musta katto, erikoiset valoratkaisut ja luonnon sekä designin yhdistelmä sai  ihastumaan tai ihmettelemään. Tykkäsin kyllä, mutta mielestäni makuuhuoneessa kuuluu olla myös ovi. 


 Kivenherra: Harmaan ja valkoisen yhdistelmää korkeassa huonetilassa.

 Villa Domus: Musta tapetti antaa ryhtiä petauksen hempeille väreille.

 Passiivikivitalo Skaala: Kapea yläikkuna antaa huoneelle ilmettä, harmaa-violetti-beige värimaailma tuo arkisen yleistunnelman huoneeseen.  

Siinäpä se, kameraani tarttunut kuvakavalkaadi. Kuvittelenko minä, vai jäikö sisustuksellinen anti makuuhuoneiden osalta vähän vaisuksi? Pääväri oli suuressa osassa kohteita harmaa, joka ei lähtökohtaisesti ole se revittelevin sävyvaihtoehto. Silti harmaa voi olla mitä vain: vaatimaton, ylellinen, luonnonläheinen, kuninkaallinen, hempeä, romanttinen tai ultramoderni. Näitä ääripäitä olisi ollut kiva nähdä vähän enemmän, viedä  sisustus vielä yksi aste pidemmälle -ollaanhan sentään Asuntomessuilla. Toisaalta kyse voi olla pienestä messuähkystä ja ainaisesta halusta nähdä jotain uutta ja ihmeellistä. Eihän nämä ole "innovatiivisin petaus"-sarjan Suomen mestaruuskisat, vaan huippusisustajien mahdollisuus antaa taidonnäytteitä tavalliselle kansalle. Onneksi joukossa oli myös rohkeita kokeilijoita ja uskallusta rikkoa perinteisiä rajoja. Usein siltä ihmetyksen rajapinnalta löytyvät ne suurimmat inspiraatiot omaakin kotiin. 

Mikä on sinun mielipiteesi? Timanttista sisustusilotulitusta tai valjuhkoja perusratkaisuja? Onko oma suosikkimakkari jo selvillä? 

torstai 25. heinäkuuta 2013

Maksetut naurut

Voi elämä, että yhteen iltaan voi tiivistyä kesän parhaita hetkiä. Tytär lähti eilen mummolaan ja vietimme miehen kanssa parisuhteen laatuaikaa -maalaamalla taloa tottakai ;) Jos olisitte nähneet minut muutaman tunnin maalaussession jälkeen, joku olisi voinut luulla minun osallistuneen jonkinlaiseen bodypainting-tapahtumaan. Leikkimökin ja talon lisäksi väriä sai oma naama, vaatteet, kädet ja jalat sekä muutama koristearoniapensasraukka. Mutta olihan se maalaaminen hauskaa, auringonpaisteessa ja musiikkia kuunnellen. Ja ennenkaikkea, ilman turhia keskeytyksiä. 


Koska emme ole täysin menettäneet arvostelukykyämme, oli illan suunnitelmissa muutakin kun puolipakollisia pihahommia. Kesäkelit suvaitsivat saapua takaisin ja me iloitsimme grillaamalla kesän onnistuneimman illallisen. Niin sisustuksessa kuin ruuassakin yksinkertaiset asiat ovat usein parhaita. Tällä kertaa makuhermoja kutkuttivat laadukkat pihvit, raikas salaatti, itsetehdyt bruschetta-leivät sekä punaviini. Lopputuloksena ateria, joka nautittiin ilman keskeytyksiä. 


Olen suuri stand up-komiikan ystävä ja illan ohjelmassa oli lähteä katsomaan Stand up Finlandia-kiertueen Jyväskylän keikkaa. Ihana ja elegantti Lisbet e kirjoitteli blogissaan siitä, että on mukavaa nähdä bloggaajaa silloin tällöin omissa kuvissaan. Siinä missä upeita kuvia ottava blogikollega kertoi ottaneensa noin 200 otosta tunnissa, minun hovikuvaajani kärsivällisyys riittää noin kahteen kuvaan minuutissa :D Ja eihän siinä mitään, jos "malli"olisi edes skarppina...


"Otetaan tämä viinilasi pois kuvista, ties mitä ihmiset ajattelevat."  Kameran takaa kuuluu lakonisesti: "Keskity, nainen". Ja nainen keskittyy....


Ilta oli niin nauruntäyteinen ja onnistunut, että edelleen hymyilyttää. Tänään on toiseksi viimeinen kesälomapäivä ja oli tyttären vuoro viettää kesän parhaita hetkiä. Retki Hilariuksen kylään Laukaaseen hyvässä ystäväseurassa ja aurinkoisessa kelissä huipensi kesäloman vuosimallia 2013. Voin muuten tunnustaa, että minulla on ollut kesän kuumin duuni vuosina 1998-2000. Olin nimittäin silloin tuo hiiri :D

Iloa ja hymyä loppuviikkoon! 

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

H&M Homen syksyn uutuussuosikit


H&M Homen tuotteista minulla ei ole käyttökokemuksia muutamaa pientä poikkeusta lukuunottamatta. Täällä meilläpäin ei ole myymälää ja jotenkin tämän tyyppisiä tuotteita on kiva päästä hypistelemään ennen ostopäätöstä. Pikainen kurkistus nettikaupan uutuuspuolelle kertoi, että luonnonmateriaalit ovat ovat hyvin edustettuna. Myös romanttisen ja rönsyilevän tyylin rinnalle on tullut paljon moderniin sisustukseen sopivia tuotteita. Poimin uutuustuotteista mieleisiä vaihtoehtoja, jotka sopivat syksyiseen kotiin. 

1. Kauniin harmaa pellavatyynynpäällinen nappitehosteilla toisi pehmeän rauhallista tunnelmaa makuuhuoneeseen. Nämä sopisi myös mainiosti meidän silkkipäiväpeitolle tuoden kontrastia ja yhdistäen kahta erilaista luonnonmateriaalia, 14,95 e

2. Edelleen minulla on etsinnässä parivuoteen tuplapussilakanasetti pellavaisena, tämä on varsin edullinen vaihtoehto, 69,95 e

4. Tasaraitaa ei vain voi olla liikaa, tyynynpäällinen 4,95 e

5. Viime vuoden ostoslistalta jäi toteutumatta neulottu torkkupeitto, tämä helmineulospeitto 69,95 e

6. En ole tekstiprinttien suurin ystävä sisustuksessa, mutta tässä on sitä jotain! Tyynynpäällinen 4,95

7. Neulostorkku on ihan yksinäinen ilman kaveria, neulostyyny 19,95 e

8. Kuparia, kuparia, kuparia. Trendiväri ei näytä hiipumisen merkkejä ja sehän tarkoittaa sitä, että mattimyöhäisetkin ehtivät tähän villitykseen mukaan. Kynttilänjalat 6,95 e ja 7,94, kynttilälyhty 2,95. 

Näistä nostoista huolimatta minulle on tullut hirmuinen tarve selkeyttää ja raikastaa meidän kotimme sisustusta. Ihan ensimmäinen homma on karsia tavaraa, jota tuntuu yhtäkkiä putkahtaneen vähän joka paikkaan liikaa. Syksy on uudistumisen aikaa niin sisäisesti kuin ulkoisesti, nyt tekee mieli saada kevyttä, raikasta, kodikasta, valoa, väljyyttä ja tunnelmaa nostavia elementtejä. Mitä kummaa se sitten käytännössä tarkoittaakaan ;)

Millainen kokemus sinulla on H&M Homen tuotteista? Hinta on edullinen, mutta millaista on laatu? Oliko poiminnoissani jotain sellaista, jota voisit omaankin kotiisi hankkia? 

Kuvat H&M Home


tiistai 23. heinäkuuta 2013

Anna Nygård Design -säilytysratkaisuja

Heippa!

Heti kärkeen kiitokset edellisen postauksen kommenteista. On ollut mukava huomata miten hyvä kiertää. Ja siitä kierrättämisestä saankin kerrassaan mainion aasinsillan tämän postauksen aiheeseen :)



Minulla kävi tuuri ja voitin tyylikkään Minna K-blogin arvonnassa kaksi Anna Nygård Design -säilytyskoria. Tuotemerkki oli minulle entuudestaan tuttu, sillä nämä vanhoista sälekaihtimista tehdyt säilytysratkaisut ovat olleet esillä blogeissa, sisustuslehdissä ja myös tänä vuonna Asuntomessuilla.


Tällä hetkellä uudet säilytyskipot ovat työhuoneessa Vitran Uten Silo-lokerikon apulaisina piensälän haltuunottajina. Minulla on käynnissä tyttären huoneen tavarapaljouden karsiminen ja sinne myös kaivataan monenlaisia ratkaisuja lelujen säilytykseen. Nämä rasiat sopivat kooltaan hyvin esimerkiksi kynäpurkeiksi. 


Sillä välin kun Hugo kuuliaisena koirana toteuttaa työhuoneen ohjenuoraa, me voimme kurkistaa tämän vuoden Asuntomessuille Hyvinkäälle. Tarkkasilmäinen voi bongata Anna Nygård Designin tuotteita Deko-talosta (nro 18).


Innovatiivisella ajattelulla vanhat sälekaihtimet taipuvat olkalaukuksi... 


..tai vaikka linjakkaaksi lehtien säilytyskoriksi.  Lisää Annan tuotteista voit lukea täältä. Mitäs tykkäät? 

Nyt suuntaan päivän touhuihin, pitäisi kärrätä sellaista kivimurskaa pihan laidalta toiselle. Siinäpä tulee salitreeni ja raitisilma samassa paketissa ;) Mukavaa päivää!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...