sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Asuntomessut lapsen silmin

Parikymppinen pikkusiskoni sai kesätyöpaikan Jyväskylän Asuntomessuilta. Hän oli meillä viime yön kylässä ja aamulla veimme hänet töihin. Samassa tyttären kanssa päätimme käydä kurkistamassa, antaako Asuntomessut tapahtumana mitään 4-5 -vuotiaalle. Ajatukseni ei ollut tietenkään kierrättää tytärtä hellepäivänä järjestyksessä talosta toiseen, vaan poimia muutama häntä mahdollisesti kiinnostava talo ja katsella, mihin lapsi kiinnittää huomiota. Ensimmäinen kohde oli helppoa päättää; "kuningattaren koti" eli Maailmanpylväs-kerrostalon Drama Queen-asunto. 


Ensimmäset sanat ovella olivat: Vau, katso miten täällä on ihanaa! Pikainen kipitys ikkunalle kurkistamaan alla kimmeltävää Jyväsjärveä. Siinä vaiheessa tyttären alkoi tehdä mieli uimaan ;) 


Täällä on ihanan romanttista, sanoo pieni kriitikkoni ja saa muutkin messuvieraat hymyilemään. En todella tiedä, mistä sana "romanttinen" on sanavarastoon tarttunut, mutta sitä hän käyttää nimenomaan kuvatessaan kauniita tiloja. 


Sauna, ai kun on nättiä!


Pian viisivuotias prinsessa ei jaa kanssani ajatusta "vähemmän on enemmän". Kun yhdistetään ruusua, rimpsua, glitteriä, pinkkiä ja kultaa, on lopputulos juuri sopivasti. Samaahan se Milla Alftankin ajatteli, kun Drama Queenia suunnitteli! 


Kauttaaltaan peilillä vuorattu yöpöytä on kuulema kätevä ja kiiltävät tyynytkin saivat ihailua osakseen. 


Yksikerroksisessa talossa asuva lapsi saa kyllä maailmanpyörä-efektin aikaiseksi kerrostalon 12. kerroksessa. "Ajattele äiti, jos tässä ei olisi näitä lasikaiteita ollenkaan!". Joo, en halua ajatella.


Mutta maisemat ovat kyllä kieltämättä huikaisevat! Siirryimme kuitenkin toiseen kerrokseen katsomaan Äijä-huoneistoa. Tuomio tuli jo ovella: en tykkää, kun on niin mustaa. Tää musiikki on liian pelottavaa. Se oli nopeasti katsottu kohde, se!


Pihasta löytyi pikkuinen leikkipaikka, joka tietysti piti testata. Samalla ihmettelimme messuruuhkaa helpottamaan asennettua hissiä.



Ja kuumahan siinä tuli. Apu oli onneksi lähellä ja askeleet kohti jäätelökioskia olivat erittäin päättäväiset. 


Ensimmäistäkään varjoista istumapaikkaa ei löytynyt, mutta me emme olleet turhan fiinejä. Katukiveys tarjosi hetken huilipaikan ja herkullinen pehmis viilennystä hikiseen tunnelmaan. Jätskin jälkeen jatkoimme matkaa ja piipahdimme Yritystorilla katsomassa mm. suloisia Isoisän puuleluja. Vaihtaessani kuulumisia yrittäjän kanssa, neiti laittoi magneetit oikeaan järjestykseen. 


Drama Queenin vaikuttavuudesta huolimatta vetonaulaksi nousi Ramirentin-mainosukkeli, joka kuin tanssi tuulen ja sen pystyssä pitävän puhallusvoiman ansioista. Onnekseni tytär ei hoksannut, että sen eteen on parkkeerattu herkkurekka. 


Eläimiä rakastava pikkutyttö pitää viedä HauHaussiin. Matkalla neiti bongasi vieressä sijaitsevan Jukka Talon autokatoksesta pallomeren. Oli muuten kiva huomata, miten jotkut talotehtaat olivat oikein erityisesti huomioineet myös lapsivieraat. 


Sitten sinne HauHausiin! Talo on siis pariskunnan ja heidän kahden koiransa koti. Erityiseksi sen tekee se, että monet  talon ratkaisut ovat tehty koirien ehdoilla. Alkubriiffini tytölleni tästä kohteesta saattoi olla aavistuksen epäselvä, sillä hän ihmetteli kovaan ääneen: miksi tässä talossa on vessanpöntto, kun ei koirat osaa käydä pöntöllä!?


Katso, miten söpöjä koiria, ota kuva! Ja minähän otin. Jos talo on koiraystävällinen, niin on se myös lapsiystävällinen. Esittelijät huomiovat tyttären ja kysyivät, onko meillä koiraa. Kun vastaus oli myöntävä, kaapista löytyi Hugolle pieni herkkutuliainen. Hymyssä suin jatkoimme matkaa. 


Tytärtä kiinnosti kovasti, missä hänen tätinsä eli siskoni on töissä. Päätimme siis kipaista Deko 149-talolla ja Pihla-ikkunoiden esittelypisteellä. Muutaman minuutin "työharjoittelun" jälkeen lähdimme kiertämään talon tyttären toivomuksesta. Yksikerroksisessa talossa asuvalle lapselle yläkerrat osoittautuivat erityisen mielenkiintoisiksi. Tästä kohteesta löytyi söpönen pöllöillä somistettu lastenhuone. 


Kello alkoi lähestyä keskipäivää ja suuntasimme messuravintolaan lounalle. Äidille kana-caesar-salaatti ja tyttärelle lihapullat ja perunat. Olin ajatellut, että lounaan jälkeen lähdemme kodin kautta uimarannalle, mutta ruuasta piristynyt tytär halusi vielä muutamaan taloon. Suuntasimme messuportteja lähimpiin taloihin, jotta voisimme voimien tai mielenkiinnon loputtua siirtyä autolle mahdollisimman vikkelästi.


Cube 170:n lastenhuone oli sievä ja vanhempien makuuhuone kimalletyynyineen jälleen kerran romanttinen.


Oli kuulema aika turhaa tuoda leikkipaikkoja messuille, jos niillä ei saa leikkiä ;) Siirryimme tien toiselle puolelle Omatalo Uniikkiin paikkaamaan pettymystä.


Ihana huone, mä haluaisin tällaisen! Arvasin, että vaaleanpunainen prinsessahuone balettitankoineen tekee vaikutuksen. Tämän kohteen jälkeen yritin houkutella tytärtä jälleen kerran lähtemään, mutta hän vaati vielä yhden talon nähtäväksi. Aika yllättävää, mutta mennnään vain! Helle meinasi kuitenkin tehdä tepposet jo ulko-ovella. 


Parikymmentä sekuntia lepoa ja lapsi on ladattu jälleen täyteen toimintavalmiuteen. Miten nämä metrin mittaiset tekevät tuon?!


Nyt kuitenkin jo huomasi, että oli kotiinlähdön aika. Viimeksi kohteeksemme jäi seitsemän lapsen ja heidän vanhempiensa koti eli Passiivikivitalo Perhe. Jälleen kipinkapin yläkertaan, jossa parasta antia olivat söpö koiratyyny ja pyykkikuilu. Kalsarien matka yläkerrasta alakertaan putkea pitkin iski neljävuotiaan huumorintajuun :D Tajusin, että en itse ollutkaan käynyt kohteessa aikaisemmin ja ihastelin Irina Tuovisen ja Heidi Lehdon tekemää sisustusta. 


Aikaa Asuntomessuilla meni kuitenkin yli kolme tuntia, tämä oli ainakin meille siinä helteessä riittävästi. Ihana huomata, että tyttö nauttii kauniista kodeista ja hoksasi hyvin, että nämä ovat vain katselemista varten. Jos tässä olisi ollut ainoa messuvisiittini, niin kyllä olisi anti jäänyt todella ohueksi. Niinpä tämän kokeilun jälkeen seuraavina vuosina tytär saa jäädä leikkimään mieluisia leikkejään hyvän hoitajan luokse, kun vanhemmat koluavat messuja :) Perhelomaan messureissun yhdistävät voivat hyödyntää messutoimiston yhteydessä olevaa lapsiparkkia, jonne voi jättää 2-7 -vuotiaat lapset touhuamaan messukierroksen ajaksi hintaan 5 e / tunti. 

Helteinen viikko on lopuillaan ja työvaatteet jo odottavat henkarissa. Aamulla kutsuu toimisto pitkästä aikaa. Vaikka loman loppuminen on aina vähän haikeaa, otan arjen rutiineineen ilolla vastaan. Ja kyllähän sitä voi hymy huulilla palata töihin, kun lapsikin muistelee äidin viimeisen lomapäivän kohokohtaa: taivaalla leijailevaa Ramirent-ukkelia :D

23 kommenttia:

  1. Olipa mainio postaus :) Kiva tietää mitä lapsi ajattelee messuista ja mihin kiinnittää huomionsa!

    VastaaPoista
  2. Tosi hauska tällainen vähän erilaisesta nälökulmasta tehty messupostaus! :)

    VastaaPoista
  3. Hauska postaus idea ja ihana kuulla mitä lapsi ajattelee messuista ja taloista!

    VastaaPoista
  4. Ihana hyvänmielen postaus! Nauroin ihan ääneen kun kuvittelin reploja pikkuneidin suuhun :)

    VastaaPoista
  5. :D Ahhahaa! Tämä oli hauska ja nerokas idea. Lasten kommentit ovat välillä niin osuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia Karenina! Tyttären kanssa ei kyllä tule tylsää ;)

      Poista
  6. Sä oot Kerttu paras kirjoittaja ikinä! :) Taas nauratti vähän väliä ja hymyssä suin luin koko jutun, joka oli oikeasti hyvästä aiheesta ja ajankohtainen monelle. Me ei olla vielä ehditty messuille, viimeksi eilen miehelle sanoin että vipalla viikolla voitais kyllä käydä, mutta saa nähdä ehtiikö mies työkiireiltään lähtemään mukaan ja ei, en aio kokeilla messuja kolmen lapsen kanssa yksin! :D

    Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Heli, kiitos! Aika iso kehu :) Suosittelen kyllä jättämään lapset hoitoon, näkee muutakin kuin tuon pallomeren ;)

      Poista
  7. Aivan valloittava postaus jälleen! Kiitos, sillä sait viikkoni alkuun hymyssäsuin. :)
    Hyvää alkavaa viikkoa sinne ja voimakkaita ajatuksia töihin! :)
    Mare

    VastaaPoista
  8. Hyviä huomioita pikkuneidiltä. Itse olen jo muutamana viime vuotena kiertänyt asuntomessuja meidän nyt 11 vuotiaan kanssa ja lapset tosiaan kiinnittää huomioita ihan eri asioihin jo silläkin, että asunnot näyttää ihan erilaiselle 50-100 cm alempaa. Toisaalta tulee itsekin huomattua sellaisia sisustusjuttuja, joita ei aikuisten seurassa ehkä edes huomaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Koululainen ehkä jo jaksaa keskittyä muuhunkin kuin jätski- ja leikkipaikan etsimiseen :)

      Poista
  9. Tämä oli kiva juttu! :) Osaatko muuten paikallisena sanoa, kulkeeko Jyväskylän keskustasta jotain messubussia tuonne alueelle? Tulemme ensi viikolla käymään messuilla ja majoitumme keskustan hotelliin. Tuntuu, että omalla autolla ei ehkä kannattaisi lähteä "seikkailemaan".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja tervetuloa Jyväskylään! Messubussi kuljettaa teidät keskustasta kätevästi messualueelle. Lisätietoja löytyy täältä: http://www.asuntomessut.fi/jyvaskyla-2014/saapumisohjeet

      Poista
  10. Me olimme asuntomessuilla kolmen lapsemme (3--, 6, 7 -vuotiaat) kanssa ja viihdyimme siellä 5 tuntia. Lapset kävivät välillä leikkimässä pienessä leikkipuistossa, sukeltelivat tuossa pallomeressä parin talon ajan ja yhdessä leikkimökissä myös huilasivat sen aikaa, että kolme taloa ehdimme katsastamaan kaksin miehen kanssa. Tosi hyvin jaksoivat siis. He ovat kyllä olleet mukana asuntomessuilla aikaisemminkin ja kommentoivat asiantuntevasti sisustuksia.

    VastaaPoista

Suurkiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...